Yksinkertainen fiiliskysely on vakiinnuttanut paikkansa henkilöstökyselyiden yhtenä mittarina. Pulssikysely on määrätyin ja yleensä lyhyin aikavälein toistuva kysely. Fiiliskyselyt toteutetaan yleensä pulssikyselyinä ja näin saadaan jatkuvaa dataa henkilöstön hyvinvoinnista, työilmapiiristä ja työyhteisön terveydestä.

Fiiliskyselyt ovat usein hyvin lyhyitä kyselyitä, joissa vastataan joko yhteen tai muutamaan kysymykseen esimerkiksi valitsemalla omaan fiilistä kuvaava hymynaama. Kyselyä voidaan vielä täydentää mahdollisuudella avata omaa hyvää tai huonoa fiilistä tarjoamalla tila kirjoittaa avoin vastaus. Pulsseittainen kysely tarjoaa mahdollisuuden jatkuvaan monitorointiin ja trendien mittaamiseen sekä vuoropuheluun.

Fiiliskysely on hyvä tapa kerätä jatkuvaa dataa muiden mittareiden rinnalla. Paras tulos saavutetaan yhdistelemällä fiiliskyselyt perinteisempiin ja syvällisempiin henkilöstömittareihin tai esimerkiksi itseohjautuvuustutkimuksiin. Yhdistelemällä erilaisia mittareita saadaan sekä jatkuvaa, että syvällistä tietoa, jonka pohjalta työyhteisön kehittäminen pohjautuu tietoon.

Miten fiiliskysely toteutetaan?

Fiiliskysely pystytään toteuttamaan helposti verkkopohjaisella kyselyllä, joka voidaan tuoda erilliselle verkkosivulle, upottaa intraan tai kerätä myös esimerkiksi tehdasympäristössä erillisin päätelaittein. Fiiliskysely voidaan myös toteuttaa siten, että yksittäisen vastaajan fiiliksen kehittymistä voidaan seurata tai vain organisaatio/yksikkötasolla, jolloin yksittäistä vastausta ei eroteta. Kyselyyn voi tuoda myös mahdollisuuden lähettää myös yksilöityjä viestejä esimerkiksi esimiehelle.

Fiiliskysely on näppärä työväline ja soveltuu niin it-yrityksistä tehdassaleihin. Kyselyn voi ostaa meiltä jatkuvanapalveluna, jolloin saat kuukausittaista dataa haluamassasi muodossa raportoituna, tai tutkimuksesta voidaan tuottaa teille sopiva työkalu omaa analyysiä varten, jolloin et sitoudu jatkuvaan palvelusopimukseen. Fiiliskyselyt on usein myös mukana meidän kattavissa henkilöstötutkimuspaketeissa.

Niin fiiliskyselyissä kuin kaikissa muissakin henkilöstötutkimuksissa kaksi olennaisinta seikkaa on ne, että ensinnäkin henkilöstökokemusta mitataan ja toiseksi se, että tuloksiin reagoidaan. Mittaaminen mittaamisen vuoksi ei ole järkevää ja reagoimattomuus itseasiassa heikentää työntekijän luottamusta organisaatioon ja sen johtoon.