Tutkimus voi mennä monessa kohtaa metsään oli kyse sitten asiakaskyselystä tai vaikka henkilöstökyselystä. Tällä kertaa blogissa avataan joitakin yleisiä perusvirheitä, joita tapahtuu helposti, jos tutkimusta ei ole suunniteltu huolellisesti.
Tutkimuksen tavoitteet jäivät analysoimatta
Tutkia ei kannata pelkästään tekemisen ilosta, vaikka se mielestäni voikin oikein iloista puuhaa ollakin. Tutkimukselle kannattaa määrittää tarkat tavoitteet. Määrittely auttaa myöhemmin esimerkiksi kysymysten asettelussa.
Lomake jäi testaamatta
Kyselylomake kannattaa testata ja hioa tarkkaan. Huonosti tehdyllä lomakkeella ei saada kerättyä halutunlaista tietoa millään. Lomakkeen testauksessa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin:
- Terminologiaan: Jos käytät hankalia termejä, jotka ovat tutkimuksen kannalta olennaisia, avaa ne. Ja vaikkei ne sinusta olisikaan kovin hankalia, avaa silti.
- Kysymysten tulkinnanvaraisuuteen: Jos vastaaja tarvitsee oppaan kysymysten oikeaan tulkintaan, ei tutkimuksella ole paljoakaan arvoa. Huomaathan että sinusta kysymys voi olla selvä, mutta toisen mielestä ei. Testaa siis kysymykset vaikka äidillä alkuun ja sitten mielellään vielä kollegalla tai vaikka useammallakin.
- Mieti mitä viestit sanoilla ja sanojen välissä. Vastaajaa ei kannata loukata esimerkiksi väärällä termillä. Suuttuminen vaikuttaa vastauksiin ihan väistämättä.
- Lomakkeen layout ja verkkolomakkeen toimivuus kannattaa kokeilla. Huonosti toimiva lomake voi ärsyttää ja tehdä lomakkeesta sekavan.
- Ja mieti vielä pariin kertaan kysymysten sisältökin: saatko niistä varmasti vastauksen oikeaan kysymykseen? Usein isompiin kyselyihin lisätään varmuuden vuoksi samaa asiaa kysyviä kontrollikysymyksiä. Jos näiden vastaukset eivät vastaa toisiaan, kannattaa palata takaisin suunnitteluvaiheeseen.
- Kannattaa kiinnittää myös erityistä huomiota kyselyn saatekirjeeseen. Sillä myyt vastaajalle ajatuksen, että kyselyyn todella kannattaa vastata. Kerro ainakin mitä tutkitaan ja miksi, kuka tutkii ja analysoi ja miten vastauksia käsitellään. Kiinnitä huomiota luottamuksellisuuteen: jos vastaaja ei uskalla antaa kritiikkiä, on tutkimus harhainen.
- Jos et pysty tutkimaan koko joukkoa, kiinnitä huomiota vastaajajoukon edustavuuteen. Jos et, eivät tulokset ole yleistettävissä.
Isomman tutkimuksen lomakkeen testaukseen kannattaa siis suhtautua hartaudella. Testaa se mielellään vastaajajoukkoon sopivilla henkilöillä, ei pelkästään äidillä.
Onnistuiko analyysi?
Kyselytutkimusten analysointi ja raportointi on varsin teknistä puuhaa. Tätä varten kannattaa käydä vaikka kurssilla tai ainakin lukea pari kirjaa. Mitkä testit sopivat minkälaiselle muuttujille ja mitä keskilukuja voidaan laskea? Minkälainen kuvaaja sopii millekin kysymykselle? Näissä asioissa tehdään paljon virheitä. Väärän kuvaajan valinnasta voi aiheutua raportin lukijalle vääriä mielikuvia ja johtopäätökset voivat johtaa esimerkiksi vääränlaisiin liikkeenjohdollisiin päätöksiin.
Kaikista pahin virhe kuitenkin mielestäni on:
Tutkimuksen tulokset jäivät käyttämättä
Vaikka minusta on hauskaa tehdä tutkimuksia ihan tutkimisen ilosta, ei se pidemmän päälle ole kannattavaa. Tutkimuksen tuloksista kannattaa tehdä johtopäätöksiä ja miettiä mitä esiin nousseille ongelmille kannattaa tehdä ja missä on parantamisen varaa. Ja sitten vielä tehdä ja parantaa!
Ota yhteyttä niin puhutaan asiasta lisää!
