Teal itseohjautuva organisaatio testi

 

Kuva_emilia

Monessa organisaatiossa rynnistetään tekemään asiakastutkimusta sen kummemmin suunnittelematta. Hyvin suunniteltu on kuitenkin puoliksi tehty ja tämä pätee myös eritoten kun kyseessä on tutkimus. Suunnitteluprosessi on hyvä aloittaa tavoitteiden määrittelystä. Miksi tutkimus pitää tehdä? Mitä tutkimuksella halutaan saavuttaa? Mitä tiedolla aiotaan tehdä?

Tutkimuksen kohde

Tutkimuksen kohdejoukko kannattaa määritellä mahdollisimman tarkasti, jotta tutkimus saadaan räätälöityä oikeille vastaajille sopivaksi. Asiakaspalautetta on turha kysyä puutarhaosaston palveluista, jos asiakas on käyttänyt vain lihatiskiä. Väärin suunnatut kyselyt ärsyttävät vastaajaa turhaan ja toisaalta voivat vinouttaa pahimmillaan tutkimusta. Tutkitaanko koko henkilöstö vai otos? Pyydetäänkö kaikkia asiakkaita vastaamaan kyselyyn? Onko kaikkien saavuttaminen ylipäätään mahdollista? Verkkopohjaiset kyselyt ovat näppärä tapa tuottaa tietoa, mutta on hyvä tiedostaa vaara tuloksen vääristymisestä. Asiakaskyselyihin vastaavat usein ne asiakkaat, joilla on voimakas mielipide suuntaan tai toiseen. Kaikkien asiakkaiden vastausten saaminen on lähestulkoon mahdotonta.

Esimerkiksi tutkimuksen metodologian kannalta on tärkeää paneutua myös kysymyksiin siitä, minkälaista tietoa halutaan kerätä ja minkälaista yleistettävyyttä toivotaan. Syvähaastatteluin päästään syvemmälle ongelmakohtiin ja saatu tieto on siltä osin perusteellisempaa, mutta huonosti yleistettävissä. Haastattelumetodi vie kuitenkin paljon resursseja ja on vaikea toteuttaa suurelle joukolle. Kyselytutkimus sen sijaan voidaan lähettää useammalle vastaajalle, mikä helpottaa tulosten yleistettävyyttä. Kyselytutkimuksella saavutetaan kuitenkin parhaimmillaan vastaukset vain siinä esitettyihin kysymyksiin, eikä sillä välttämättä päästä kovin syvälle vastaajan motiiveihin tai taustoihin. Usein paras tulos saadaan yhdistelemällä erilaisia metodeja.

Mitä kysely viestittää?

Tutkimuksen tekijän kannattaa huomata myös, että tutkimus on aina osa organisaation viestintää ja sen on hyvä noudattaa hyvän viestinnän kriteerejä ja niitä ohjeita ja sääntöjä, joita organisaation viestinnälle on asetettu ja mikä sopii yhtiön viestintästrategiaan. Vastaajalle pitää jäädä tutkimuksesta miellyttävä kokemus, onhan se osa esimerkiksi asiakaskokemusta tai työntekijäkokemusta. Tutkimuksella ei kannata tarpeetta ärsyttää vaan sen pitää antaa ammattimainen ja luotettava kuva organisaatiosta ja sillä kannattaa pyrkiä vahvistamaan hyvää brändiä. Luotettavuutta lisäävät esimerkiksi tutkimuseettisten periaatteiden tuntemus ja myös ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen voi olla perusteltu valinta.

Ota yhteyttä, niin puhutaan asiasta lisää!